keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Vannomatta paras

Oletteko seuranneet Maajussille morsian-ohjelmaa? Suomessa jo useamman kauden pyörineessä sarjassa maajussit ja -jussittaret etsivät elämäänsä rakkautta ja elämänkumppania. Ohjelma on tarjonnut katsojille mahdollisuuden kurkistaa tilojen arkeen ja sarjassa esiintyneiden maajussien saamien kirjemäärien perusteella nykysuomesta löytyy vielä monia maajussin morsiameksi haluavia henkilöitä.

Minä olen saanut kokea sen, millaista on olla maajussin morsian tosielämässä ja kuusi vuotta sitten morsiamesta tuli tämän samaisen maajussin vaimo. Minulla itselläni ei ole minkäänlaista maatilataustaa, enkä rehellisesti sanottuna ole koskaan haaveillut elämästä maatilalla. Ennen mieheni tapaamista minulla oli itseasiassa hyvin toisenlaiset suunnitelmat tulevaisuuteni suhteen.

Tiedätte ehkä sen mielenkiintoisen ilmiön, kun vannoo jotain tyyliin "Minä en sitten ikinä...", niin hyvin todennäköisesti tuo vannottu asia tulee kumoutumaan jossain vaiheessa  tavalla tai toisella. Minun elämässäni näin kävi, kun rakastuin vuonna 2007 nuoreen maanviljelijään eli nykyiseen aviomieheeni ja lupasin elää loppuelämäni hänen kanssaan.

Olen itse pikkukylän kasvatti ja aloitettuani yliopisto-opinnot suuremmassa opiskelukaupungissa, päätin nauttia täysin rinnoin kaupunkielämän tarjoamista moninaisista mahdollisuuksista, akateemisesta sivistyksestä sekä vapaasta ja vähävelvoitteisesta elämästä. Ennen kuin tutustuin nykyiseen aviomieheeni olin muun muassa sitä mieltä, etten

A) välttämättä koskaan perustaisi perhettä tai menisi naimisiin, vaan eläisin riippumattomana ja vapaana sinkkuna
B) asuisi enää koskaan pienessä kylässä ilman monipuolisia harrastus-, kulttuuri- ja shoppailumahdollisuuksia
C) haluaisi jäädä kotivaimoksi tai -äidiksi, vaan loisin uraa ja valmistuttuani aloittaisin jatko-opinnot
D) näkisi itseäni missään nimessä maanviljelijän puolisona!

No, loppujen lopuksihan tässä tarinassa kävi sitten niin, että joitain vuosia myöhemmin tapasin eräällä viikonloppureissulla nykyisen aviomieheni, rakastuimme ja kolmen vuoden seurustelun jälkeen avioiduimme. Tällä hetkellä minun kohdallani ovat kumoutuneet kaikki nuo vuosia sitten vannomani asiat: olen perheellistynyt, elän pienessä maalaiskylässä, päiväni kuluvat kotiäitinä ja elän maatilalla maatalousyrittäjän puolisona! Hah, hah :D

Vakavasti ottaen olen oikein iloinen, että elämässäni kävi niin kuin kävi ja että päädyin tänne, missä nyt olen. Yksin eläminen, akateeminen maailma ja kaupunkielämä eivät loppujen lopuksi olisi varmastikaan olleet minua varten, sillä nyt koen olevani oikealla paikalla mieheni rinnalla kasvattaessani yhteisiä lapsiamme. Toisinaan hymyilen ajatellessani elämää ja ihmettelen, miten se voi joskus onnistua yllättämään meidät tavalla, jota emme olisi koskaan aiemmin voineet uskoa edes mahdolliseksi.

4 kommenttia:

  1. Elämä monesti yllättää juuri päinvastaisella tavalla ja sitten huomaakin olevan onnellisempi kuin koskaan! T: Amiksen kihlattu, asutaan "joen väärällä puolella" ja omakotitalo alueella ja kolmen koiran omistaja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun löysit blogiini ja jätit kommentin! Kävin kurkistamassa sinunkin blogiisi ja haluan onnitella tulevasta perheenlisäyksestänne <3 Kiva myös kuulla, että täältä löytyy muitakin elämän yllättämiä :)

      Poista

Kiitos kommentistasi <3