sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Onko tyytyväisyys tylsää?

Vuosi vaihtui ja viimeistään nyt on aika suunnata ajatukset vuoteen 2017. Teitkö uudenvuodenlupauksia? Mitä suunnitelmia tai odotuksia sinulla on tulevalle vuodelle?

Minä en ole koskaan harrastanut uudenvuodenlupauksia, sillä tiedän olevani surkea pitämään niitä :D Sen sijaan rakastan haaveilua ja suunnittelua. Minulle on tyypillistä jäsennellä asioita ja seurata tavoitteitteni toteutumista laatimalla asioista listoja ja mind mappeja paperille. Mieheni onkin aina naureskellut listoilleni, joita löytyy yhdestä jos toisestakin projektistani. Hankin joka vuosi itselleni myös viikkokalenterin, joka kulkee usein mukanani. Kotiäitinä kalenterini ei tosin täyty sovituista menoista, palavereista tai tapaamisista. Sen sijaan käytän kalenteriani päiväkirjamaiseen tyyliin ja merkitsen sinne itselleni tärkeitä hetkiä ja tapahtumia kuluneen vuoden varrelta.

Vuonna 2017 käytössäni on edellä mainitsemaani tarkoitusta varten kotimainen Unelmieni Vuosi-kalenteri, joka on Frida Steinerin ja Merja Pesosen käsialaa. Kyseessä on uudenlainen kalenteri, jossa on varattu tilaa unelmoida, iloita ja olla kiitollinen. Kalenteri sisältää vuosikalenterin lisäksi kiitollisuuspäiväkirjan ja aarrekartan, joista kiinnostuin heti. Kiitollisuuspäiväkirjaa olen pitänyt aiemminkin, sillä huomasin sen lisäävän selkeästi omaa arjessa jaksamistani ja muuttavan ajatusmaailmaani. Aarrekartta sen sijaan oli minulle uusi tuttavuus.

Aarrekartan sanotaan valmistavan tekijäänsä henkisesti siihen muutokseen, jota toivotaan tapahtuvaksi ja tekevän hänet sekä avoimemmaksi ratkaisujen löytämiselle että rohkeammaksi toteuttamaan niitä. Aarrekartan avulla voi tarkastella unelmiaan, täsmentää tavoitteitaan sekä selventää itselleen niitä asioita, jotka tekevät onnelliseksi.

Aloin eräänä iltana pohtia, mitä tavoitteita tulevalle unelmieni vuodelle asettaisin ja millaisia asioita omaan aarrekarttaani merkitsisin. Pohtimiseen kului pitempikin tovi ja pääni löi tyhjää. Aloin jo hieman huolestua siitä, eikö minulla ole nykyisessä elämäntilanteessani mitään tavoitteita tai päämääriä, joita kohti tulevana vuonna pyrkiä. Olen joskus lukenut, että ihmisen henkinen kehitys pysähtyy, jos hänellä ei ole tavoitteita tai hän ei pyri jatkuvasti kohti parempaa. Kyseisen jutun mukaan tyytyväisyys vallitseviin olosuhteisiin tylsistyttää mielen ja ihminen alkaa tyytyä keskinkertaiseen.

Tavallaan tunnistan tuon ajattelumallin, sillä olisin itsekin ollut valmis allekirjoittamaan sen jossain määrin pari vuotta sitten. Ajattelin tuolloin, että minun tulisi vaatia itseltäni jatkuvasti enemmän, kehittää ajatteluani ja pyrkiä aina kohti parempaa. Uskoin, että jos tyytyisin vallitseviin olosuhteisiin, muuttuisin pikkuhiljaa laiskaksi, mitään aikaansaamattomaksi sohvaperunaksi.

Nykyisin ajattelen asioista hieman eri tavoin. Minulla on kyllä edelleen haaveita ja unelmia, mutta tyhjää aarrekarttaa katsoessani tajusin, että suurimmat unelmani ovat jo toteutuneet! Vuoden 2017 vaihtuessa rinnallani on rakastava puoliso, elämässäni on kolme ihanaa lasta, saamme asua mukavassa kodissa, ympärillämme on sukulaisia ja ystäviä, ja siellä jossain tulevaisuudessa minua odottaa myös työpaikkani. Uuden vuoden alussa haluan olla ennen kaikkea kiitollinen näistä asioista ja levätä siinä tietoisuudessa, että kaikki on nyt paremmin kuin hyvin!

Lopulta tein sen päätöksen, että aion täyttää vuoden 2017 kalenterini ja aarrekarttani niillä monilla kiitoksen aiheilla, joita elämässäni nykyisin joka päivä on. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, mutta aion antaa itselleni luvan olla onnellinen ja tyytyväinen elämääni juuri tässä ja nyt.

 
Mitä sinä toivot vuodelta 2017?

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Toivottavasti tämä vuosi tuo tullessaan paljon ihania asioita merkittäväksi :)

      Poista
  2. "Voiko onni olla tässä kun ollaan vaan
    eikä edes pyrkimässä sen suurempaan,
    Voiko onni olla tässä..." Tuo Juha Tapion laulun säe on tarttunut mieleeni
    ja koitan sitä muistutella itselleni, muistaakseni olla onnellinen ja tyytyväinen tässä ja nyt.
    Sinä olet sen selvästi sisäistänyt ☺️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, en muistanutkaan tätä postausta kirjoittaessani noita tuttuja laulunsanoja, vaikka ne tiivistävätkin aiheen niin hyvin pariin lauseeseen! Minäkin saan aika usein muistutella itseäni kiitollisuudesta, kun arjen harmaus ja tavalliset arkiset vastoinkäymiset meinaavat kääntää mielialan negatiiviseksi ja puheen valitukseksi. Mutta onneksi "joka aamu on armo uus":)

      Poista
  3. Mä oon jotenkin luullut, että sä et pidä enää blogia. Kävin joskus katsomassa, enkä päässyt sivulle, mutta onnekseni olin väärässä. Tosi kivalta vaikuttaa tuo kalenteri. Voisin kernaasti huolia itselleni samanlaisen ;) Olen pitänyt joskus kiitollisuuspäiväkirjaa ja pitäisi varmaan taas aloittaa, kun nämä talven pakkaset ja kiireet alkavat selvästi taas aiheuttaa mulle tyypillistä tammikuista alakuloa. Kiitollisuuspäiväkirja auttaa huomaamaan sen kaiken hyvän, mitä elämässä kuitenkin runsaasti kaiken aikaa paljon on. Siunattua uutta vuotta kasvaneelle perheellenne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin siunausta teidän vuoteenne! Blogini oli vähän pitemmällä tauolla, kun loppuraskaus ja vauvan syntymä veivät kaiken ajan ja voimat. Nyt kun arki on vähän asettunut uomiinsa aloin kaipaamaan taas tätä harrastusta:) Minulla on ihan sama juttu sen suhteen, että talven pimeys ja pakkaset vetävät mielialaa alaspäin. Silloin ei jaksa nähdä niitä pieniä hyviä asioita, joita jokaiseen arkipäivään sisältyy esimerkiksi lapsen hymyn tai puita kantavan puolison muodossa:)

      Poista
  4. Kivaa, kun olet taas palannut blogisi pariin :) Siunattua vuotta koko teidän perheelle! -Tuuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista ja siunausta myös sinun vuoteesi <3

      Poista

Kiitos kommentistasi <3