lauantai 29. huhtikuuta 2017

Perinteikästä vapun viettoa

Koska elämme maalaistalossa, navetta pihapiirissämme, ajattelin jakaa teille hieman perinnetietoa siitä, miten vappua eli valpuria on vietetty entisajan maalaistaloissa. Vapun viettoon on tuolloin liittynyt myös yksi erityinen perinne, jonka poisjäämisestä olen pelkästään iloinen :D

Nykyisin vappujuhlinta tuntuu keskittyvän vuosi vuodelta enemmän kaupunkeihin ja siihen kuuluvat oleellisena osana puheet, lasien kilistely, ylioppilaslakit, vappupiknikit sekä erilaiset vappuherkut. Entisajan ihmiset eivät sen sijaan ainakaan maaseudulla pystyneet viettämään vapun aikaan kovinkaan kummoisia ruokajuhlia, sillä ruokavarastot olivat huvenneet talven aikana tuntuvasti. Ravinnon niukkuuden vuoksi maalaistalojen karja laskettiin laitumelle viimeistään toukokuussa. Uloslaskuun liittyi tuolloin monia erilaisia rituaaleja, joilla haluttiin varmistaa seuraavan vuoden karjaonni ja -menestys.

Joissain taloissa karjan uloslaskemisessa oli talon emännällä erityisen merkittävä rooli. Karja lähetettiin laitumelle siten, että talon emäntä kiipesi korkean jakkaran tai telineiden varaan seisomaan ja talon lehmät laskettiin laitumelle hänen haarojensa välistä. Samalla emäntä kopautti jokaista lehmää, piirsi lehmiin tervalla merkin tai ripsautti niiden päälle vettä. Lehmät saateltiin laitumelle toivottaen " Yhtenä ulos ja kahtena sisään!". Näin lehmän toivottiin palaavan syksyllä navettaan vasikka mukanaan. Pohjanmaalla kuljettiin vapun aikaan pitkin kylää lehmänkelloja soittaen, jotta lehmät lypsäisivät kesällä enemmän.

Onneksi nykyemäntien ei enää tarvitse kiipeillä vappuna jakkaroille muuten kuin kurkotellakseen munkkien sokeroimispussia tai ripustaakseen serpentiiniä ;D

Kuva


Iloista vappua kaikille!

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Mehevä mutakakku

Kuten jo eilisessä postauksessa suunnittelin, niin meillä tosiaan herkuteltiin sunnuntaina päiväkahviaikaan mehevällä mutakakulla. Valmistan mutakakun lähes aina äitini hyväksi havaitulla reseptillä, jota olen tosin hieman muokannut ja ajattelin sen nyt täälläkin jakaa. Mutakakusta pitävät meidän perheessämme kaikki, mutta se on erityisesti mieheni herkkua ja taisi anoppi aikoinaan hankkia pisteitä vävypojan silmissä muun muassa juuri tällä leipomuksellaan;)

Yleensä mutakakku päätyy pöytäämme sellaisenaan ja sen koristeluksi riittää ohut kerros tomusokeria. Tähän postaukseen laitoin kuitenkin kuvan mutakakusta, jonka leivoin pääsiäisen aikaan, sillä pienellä koristelulla tämäkin kakku voi nimestään huolimatta näyttää varsin hurmaavalta.

MUTAKAKKU

4 kananmunaa
2 dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
1 rkl tummaa kaakaota
150 g voita
noin 250 g tummaa suklaata

Aloita kakun valmistaminen sulattamalla voi kattilassa ja paloittele siihen suklaa.
Sekoita, kunnes suklaa on sulanut.
Sekoita toisessa astiassa keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaakao.
Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi ja sekoita siihen varovasti suklaaseos.
Siivilöi taikinaan jauhoseos ja sekoita se taikinaan kevyesti kääntelemällä. 
Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan ja paista mutakakkua 200-asteisessa uunissa noin 10-15 minuuttia.
Tarjoa hieman jäähtyneenä esimerkiksi vaniljajäätelön kanssa.

 

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Kevätkuulumisia

Mitenkäs tässä näin pääsi käymään, että blogi unohtui useaksi kuukaudeksi, eikä uusia tekstejä ole syntynyt tammikuun jälkeen? Oikeastaan vastaus kysymykseen on helppo: elämä kävi eli viime kuukaudet ovat olleet niin täynnä lapsia, kotitöitä ja muuta touhua, ettei blogiharrastukselle ole jäänyt aikaa. Iltaisin, kun lapset on saatu nukkumaan olen ollut niin poikki, että tietokone on jäänyt avaamatta.

Vauvavuosi ja yövalvomiset ovat tietenkin tehneet väsymyksen suhteen tehtävänsä, mutta minulle on muutenkin tyypillistä, että kevään koittaessa tahtini hidastuu, enkä saa oikein mitään aikaiseksi. Kärsin siis joka vuosi jonkinasteisesta kevätväsymyksestä. Tyypillisempäähän taitaa olla, että ihmisiin iskee syysmasennus, mutta itselleni syksy on vielä sitä aikaa, että väsymykselle ei saa antaa periksi, sillä maatilan peltotyöt jatkuvat yleensä lokakuun loppuun saakka. Siihen asti minunkin on jaksettava pyörittää lapsia ja kotitöitä paljolti itsekseni. Marraskuusta toukokuuhun mies pystyy onneksi olemaan enemmän kotona ja silloin sitä kai antaa itselleen luvan hieman hellittää ja monen kuukauden aikana kertynyt väsymys vihdoin purkautuu.

Ajoittaisesta väsymyksestä huolimatta meille kuuluu kuitenkin hyvää ja kolmilapsisen perheen arki on pyörinyt omalla painollaan. Nuorimmaisemme on nyt kahdeksan kuukautta vanha ja uusia taitoja löytyy koko ajan. Liikkumisen suhteen pieni mies ei ole pitänyt kiirettä, mutta mikäli hän tulee siskoihinsa, niin tulevina kuukausina tulee tämänkin taidon osalta tapahtumaan paljon. Olen saanut seurata ilolla myös sitä, miten lämpimästi isosiskot pikkuveljeensä suhtautuvat ja haluavat häntä hoitaa. Arki on täynnä pieniä ilonaiheita ja viime kuukausina olenkin opetellut niistä kiittämään. Kaiken kaikkiaan elämä on tällä hetkellä kaikin puolin kunnossa ja kesän varalle meillä on paljon kivoja suunnitelmia.

Maatilan kevätkiireet odottavat jo aivan nurkan takana ja pian pihan täyttävät traktoreiden ja muiden peltotyökoneiden äänet. Tänään vietämme kuitenkin vielä kiireetöntä sunnuntaita koko perheenä ja iltapäivällä suunnittelen pyöräyttäväni pikku kokkieni avustuksella oikein suklaisen mutakakun:)

Mitä teille kuuluu?